5. Conclusion and feedback
Hei taas!
Nyt on tullut aika vetää kurssin teemat ja asiat yhteen, ja erityisesti haluan jokaisesta kurssin periodista korostaa mieleen jääneitä asioita.
Ensimmäisen periodin aiheena oli tutustua kurssin sisältöön sekä siihen, millainen maailman tila on tällä hetkellä. Kurssin alussa suoritimme Gapminder testin ja voin sanoa, että oma tulos oli kaukana siitä mitä itse odotin. Osasin toki odottaa, ettei tulokseni täydellinen tule olemaan johtuen aluemaantieteellisten seikkojen vähäisestä käsittelystä viime aikoina. Ensimmäinen periodi onnistui mielestäni hyvin terästämään sitä tosiasiaa, että hyvinvoinnille on useita erilaisia mittareita ja nämä mittarit vaihtelevat valtavasti erilaisten valtioiden välillä. Tästä paras esimerkki oli Dollar street videon vessakohtaus, jossa havainnollistettiin normaaleja vessoja ympäri maailman. Suomessa elävät ihmiset ovat mielestäni etuoikeutettuja ja niin kuin vanha sanonta menee, on lottovoitto syntyä Suomeen. Mielestäni juuri tämä lausahdus kuvastaa hyvin ensimmäisellä periodilla käsiteltyjä asioita ja niiden suurta vaihtelua globaalisti.
Tein mielenkiinnosta Gapminder testin uudelleen (alla kuvankaappaus siitä) ja voin todeta, että tulokseni parani hienoisesti verrattaessa kurssin alkuun.
Toinen periodi keskittyi väestönkasvuun, ja oma henkilökohtainen käsitykseni väestönkasvusta oli kieltämättä hieman vanhentunutta. Ajattelin hyvin pitkälti niin, että väestönkasvu on voimakkainta kehittyvissä valtioissa johtuen runsaasta syntyvyydestä, kun taas teollisuusmaissa kasvu on paljon maltillisempaa tai jopa joissakin valtioissa pysähtynyttä. Kurssin materiaalien sekä keskusteluiden kautta sain kuitenkin huomata, että tietoni kaipaavat päivitystä. Viimeisen sadan vuoden aikana väestönkasvu on ollut erittäin nopeaa ja on ennustettu että tämän vuosisadan lopussa väestö voi helposti saavuttaa 10-11 miljardin ihmisen lukumäärän. Tällainen lukumäärä luo suurta painetta maapallon kantokyvylle, sillä valtioiden kehittyessä myös kulutus kasvaa kiihtyvään tahtiin. Itseäni hieman järkytti se fakta, että joka päivä Maailman väkiluku kasvaa noin Oulun kaupungin väkiluvun verran (hieman yli 200 000). Lisääntyvä väestö luo erityisen suurta painetta veden ja ruoan riittävyydelle, sillä nykyään ruokaa ja vettä haaskataan suuria määriä. Väestön kasvaessa ihmisten pitää löytää uusia ratkaisuja ja esimerkiksi kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen tulee olemaan käytännössä pakollista mikäli väestönkasvu jatkaa voimakasta kasvuaan.
Kolmannen periodin aiheena oli maanpeitteen muutokset. Maanpeite on jatkuvassa muutoksessa ja erityisen vahvaa muutos on ollut siitä lähtien, kun ihminen alkoi viljellä maata. Metsien ja muun maan raivaaminen viljelys- ja laidunmaiksi ovat aiheuttaneet (ihmisen näkökulmasta) pysyviä muutoksia Maailmassa. Erityisesti sademetsien raivaaminen on aiheuttanut biodiversiteetin köyhtymistä sekä elinalueiden pirstoutumista. Tällä hetkellä yli 40% maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä ja tämä luo painetta tulevaisuudessa väestönkasvun myötä. Ruokatuotantoon vahvasti liittyvä ruokahävikki ja sen rooli tulevaisuudessa ovat myös yksi keskeisimmistä seikoista kun tarkastellaan maanpeitteen muutoksia, sillä ruokaa tuotetaan tällä hetkellä tarpeeksi kattamaan suuremman väestömäärän tarpeen. Ruokaa kuitenkin hävitetään eri sektoreiden myötä erilaisten arvioiden mukaan 33-50%, jonka takia ruokahävikin vähentäminen olisi ensisijaisen tärkeää myös väestönkasvun aiheuttaman ruoantuotannon lisäämistarpeen kannalta. Maanpeite kohtaa jatkuvasti joka puolella muutoksia, sillä ihminen on ulottanut omat vaikutuksensa myös Maapallon syrjäisimpiin kolkkiin. Periodin yksi mielenkiintoisimmista asioista oli Suomen sateisuuden muutoksia koskeva keskustelu, jonka lopputuloksena oli se, että erilaisten arvioiden mukaan tulevaisuudessa suomessa kuivia kesiä koetaan joka toinen tai kolmas vuosi, joka heikentää merkittävästi Suomen tilannetta jo nykyisen lyhyen kasvukauden näkökulmasta.
Neljännen periodin aiheena oli globalisaatio ja tavoitteena oli tutustua tarkemmin globalisaation vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin sekä talouteen. Oma käsitykseni globalisaatiosta oli hyvin perinteinen, sillä en ollut edes huomannut ajatella kuinka paljon globalisaatio vaikuttaa jokaisen normaaliin elämään päivittäin. Globalisaatio käsittää sekä tavaroiden että palveluiden liikkumisen globaalisti, mutta nykyään globalisaatiolla voidaan tarkoittaa myös muuta kuin liikkuvuutta (tästä hyvänä esimerkkinä internet). Globalisaatiosta hyötyvät erityisesti ne ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, sillä globalisaation myötä tuotteiden, palveluiden ja hyödykkeiden määrä on kasvanut valtavasti. Myös elintasokuilu vähävaraisten ja rikkaiden välillä on hieman kaventunut globalisaation myötä, mutta toisaalta varallisuudet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana keskittyneet yhä pienemmälle määrälle ihmisiä. Globalisaation ansiosta työtä pystytään tekemään myös muualla kuin fyysisesti paikan päälle, ja tämä on tullut hyvin konkreettiseksi asiaksi erityisesti nyt koronaviruspandemian aikana. Globalisaation negatiivisiin vaikutukset sen sijaan käsittävät esimerkiksi työpaikkojen keskittymisen, pienten kulttuurien katoamisen, ilmastonmuutoksen kiihtymisen sekä vieraslajien leviämisen. Vaikutukset voivat olla joko suoria tai epäsuoria, eikä aina voida suoraa todistaa, että joku tietty muutos tai tapahtuma johtuu suoranaisesti millään tavalla globalisaatiosta tai sen lieveilmiöistä.
Kurssin tehtävät olivat mielestäni varsin onnistuneita, sillä niiden tekemiseen oli varattu runsaasti aikaa eivätkä ne olleet liian kuormittavia. Mielekästä oli myös se, että tehtävät oli luotu jokainen omanlaisekseen (mindmap, essee, posteri ja esitelmä), jolloin niiden tekeminen toi uusia näkökulmia. Kurssin toiminta englanniksi oli varsin loistavaa ja koenkin, että opin muutamia uusia sanoja sieltä täältä liittyen valittuihin teemoihin. Tein kurssin aikana myös ensimmäisen posterin yliopisto-opintojen aikana ja se ei nyt ihan niin helposti syntynytkään mitä aluksi ajattelin, sillä viime kerrasta lukiossa (kun posteria tein) on vierähtänyt jo reilu viisi vuotta.
Kurssin loppuun haluan vain todeta, että olen tyytyväinen tämän kurssin valintaan, sillä kurssi on pystynyt nostamaan maantieteellistä ajatteluani sekä laajentanut omaa maailmankatsomustani uusilla näkökulmilla. Pidin erityisesti kurssin interaktiivisuudesta muiden kurssilaisten kanssa keskusteluiden ja tehtävien opponointien osalta. Kiitos blogin lukemisesta!
Nyt on tullut aika vetää kurssin teemat ja asiat yhteen, ja erityisesti haluan jokaisesta kurssin periodista korostaa mieleen jääneitä asioita.
Ensimmäisen periodin aiheena oli tutustua kurssin sisältöön sekä siihen, millainen maailman tila on tällä hetkellä. Kurssin alussa suoritimme Gapminder testin ja voin sanoa, että oma tulos oli kaukana siitä mitä itse odotin. Osasin toki odottaa, ettei tulokseni täydellinen tule olemaan johtuen aluemaantieteellisten seikkojen vähäisestä käsittelystä viime aikoina. Ensimmäinen periodi onnistui mielestäni hyvin terästämään sitä tosiasiaa, että hyvinvoinnille on useita erilaisia mittareita ja nämä mittarit vaihtelevat valtavasti erilaisten valtioiden välillä. Tästä paras esimerkki oli Dollar street videon vessakohtaus, jossa havainnollistettiin normaaleja vessoja ympäri maailman. Suomessa elävät ihmiset ovat mielestäni etuoikeutettuja ja niin kuin vanha sanonta menee, on lottovoitto syntyä Suomeen. Mielestäni juuri tämä lausahdus kuvastaa hyvin ensimmäisellä periodilla käsiteltyjä asioita ja niiden suurta vaihtelua globaalisti.
Tein mielenkiinnosta Gapminder testin uudelleen (alla kuvankaappaus siitä) ja voin todeta, että tulokseni parani hienoisesti verrattaessa kurssin alkuun.
 |
| Gapminder testin tulos kurssin lopussa |
Toinen periodi keskittyi väestönkasvuun, ja oma henkilökohtainen käsitykseni väestönkasvusta oli kieltämättä hieman vanhentunutta. Ajattelin hyvin pitkälti niin, että väestönkasvu on voimakkainta kehittyvissä valtioissa johtuen runsaasta syntyvyydestä, kun taas teollisuusmaissa kasvu on paljon maltillisempaa tai jopa joissakin valtioissa pysähtynyttä. Kurssin materiaalien sekä keskusteluiden kautta sain kuitenkin huomata, että tietoni kaipaavat päivitystä. Viimeisen sadan vuoden aikana väestönkasvu on ollut erittäin nopeaa ja on ennustettu että tämän vuosisadan lopussa väestö voi helposti saavuttaa 10-11 miljardin ihmisen lukumäärän. Tällainen lukumäärä luo suurta painetta maapallon kantokyvylle, sillä valtioiden kehittyessä myös kulutus kasvaa kiihtyvään tahtiin. Itseäni hieman järkytti se fakta, että joka päivä Maailman väkiluku kasvaa noin Oulun kaupungin väkiluvun verran (hieman yli 200 000). Lisääntyvä väestö luo erityisen suurta painetta veden ja ruoan riittävyydelle, sillä nykyään ruokaa ja vettä haaskataan suuria määriä. Väestön kasvaessa ihmisten pitää löytää uusia ratkaisuja ja esimerkiksi kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen tulee olemaan käytännössä pakollista mikäli väestönkasvu jatkaa voimakasta kasvuaan.
Kolmannen periodin aiheena oli maanpeitteen muutokset. Maanpeite on jatkuvassa muutoksessa ja erityisen vahvaa muutos on ollut siitä lähtien, kun ihminen alkoi viljellä maata. Metsien ja muun maan raivaaminen viljelys- ja laidunmaiksi ovat aiheuttaneet (ihmisen näkökulmasta) pysyviä muutoksia Maailmassa. Erityisesti sademetsien raivaaminen on aiheuttanut biodiversiteetin köyhtymistä sekä elinalueiden pirstoutumista. Tällä hetkellä yli 40% maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä ja tämä luo painetta tulevaisuudessa väestönkasvun myötä. Ruokatuotantoon vahvasti liittyvä ruokahävikki ja sen rooli tulevaisuudessa ovat myös yksi keskeisimmistä seikoista kun tarkastellaan maanpeitteen muutoksia, sillä ruokaa tuotetaan tällä hetkellä tarpeeksi kattamaan suuremman väestömäärän tarpeen. Ruokaa kuitenkin hävitetään eri sektoreiden myötä erilaisten arvioiden mukaan 33-50%, jonka takia ruokahävikin vähentäminen olisi ensisijaisen tärkeää myös väestönkasvun aiheuttaman ruoantuotannon lisäämistarpeen kannalta. Maanpeite kohtaa jatkuvasti joka puolella muutoksia, sillä ihminen on ulottanut omat vaikutuksensa myös Maapallon syrjäisimpiin kolkkiin. Periodin yksi mielenkiintoisimmista asioista oli Suomen sateisuuden muutoksia koskeva keskustelu, jonka lopputuloksena oli se, että erilaisten arvioiden mukaan tulevaisuudessa suomessa kuivia kesiä koetaan joka toinen tai kolmas vuosi, joka heikentää merkittävästi Suomen tilannetta jo nykyisen lyhyen kasvukauden näkökulmasta.
Neljännen periodin aiheena oli globalisaatio ja tavoitteena oli tutustua tarkemmin globalisaation vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin sekä talouteen. Oma käsitykseni globalisaatiosta oli hyvin perinteinen, sillä en ollut edes huomannut ajatella kuinka paljon globalisaatio vaikuttaa jokaisen normaaliin elämään päivittäin. Globalisaatio käsittää sekä tavaroiden että palveluiden liikkumisen globaalisti, mutta nykyään globalisaatiolla voidaan tarkoittaa myös muuta kuin liikkuvuutta (tästä hyvänä esimerkkinä internet). Globalisaatiosta hyötyvät erityisesti ne ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, sillä globalisaation myötä tuotteiden, palveluiden ja hyödykkeiden määrä on kasvanut valtavasti. Myös elintasokuilu vähävaraisten ja rikkaiden välillä on hieman kaventunut globalisaation myötä, mutta toisaalta varallisuudet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana keskittyneet yhä pienemmälle määrälle ihmisiä. Globalisaation ansiosta työtä pystytään tekemään myös muualla kuin fyysisesti paikan päälle, ja tämä on tullut hyvin konkreettiseksi asiaksi erityisesti nyt koronaviruspandemian aikana. Globalisaation negatiivisiin vaikutukset sen sijaan käsittävät esimerkiksi työpaikkojen keskittymisen, pienten kulttuurien katoamisen, ilmastonmuutoksen kiihtymisen sekä vieraslajien leviämisen. Vaikutukset voivat olla joko suoria tai epäsuoria, eikä aina voida suoraa todistaa, että joku tietty muutos tai tapahtuma johtuu suoranaisesti millään tavalla globalisaatiosta tai sen lieveilmiöistä.
Kurssin tehtävät olivat mielestäni varsin onnistuneita, sillä niiden tekemiseen oli varattu runsaasti aikaa eivätkä ne olleet liian kuormittavia. Mielekästä oli myös se, että tehtävät oli luotu jokainen omanlaisekseen (mindmap, essee, posteri ja esitelmä), jolloin niiden tekeminen toi uusia näkökulmia. Kurssin toiminta englanniksi oli varsin loistavaa ja koenkin, että opin muutamia uusia sanoja sieltä täältä liittyen valittuihin teemoihin. Tein kurssin aikana myös ensimmäisen posterin yliopisto-opintojen aikana ja se ei nyt ihan niin helposti syntynytkään mitä aluksi ajattelin, sillä viime kerrasta lukiossa (kun posteria tein) on vierähtänyt jo reilu viisi vuotta.
Kurssin loppuun haluan vain todeta, että olen tyytyväinen tämän kurssin valintaan, sillä kurssi on pystynyt nostamaan maantieteellistä ajatteluani sekä laajentanut omaa maailmankatsomustani uusilla näkökulmilla. Pidin erityisesti kurssin interaktiivisuudesta muiden kurssilaisten kanssa keskusteluiden ja tehtävien opponointien osalta. Kiitos blogin lukemisesta!
Kommentit
Lähetä kommentti