4. Period: Globalization
Heippa,
kolmannen periodin jälkeen vuorossa oli seuraava aihe ja seuraava periodi, globalisaatio. Uskon, että myös tästä jaksosta tulee erittäin mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä. Periodin aluksi totuttuun tapaan perehdyimme aiheeseen itsenäisesti videoiden sekä tällä kertaa myös muutaman artikkelin avulla, joissa pyrittiin tuomaan globalisaatiota esiin useilla eri menetelmillä.
Eniten minua henkilökohtaisesti miellytti video, jossa Danny Dorling käsitteli erilaisia karttoja maailmasta. Videon aikana tuli useita mielenkiintoisia seikkoja, joista erityisesti maapallon väestön jakautuminen yön satelliittikuvien perusteella herätti erityisesti mielenkiintoni. Jo heti videon alussa katsoessani aloin miettimään nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaa, jota mielestäni hyvin kuvastaa nykyisenkaltaiset suuret rahtilaivat, jotka kuljettavat tuhansia kontteja kerrallaan täynnä kulutustavaraa. Erityisesti viimeisten vuosikymmenien aikana maailma on ikään kuin kutistunut globalisaation myötä. Ihmiskunta ei kuitenkaan oman elämänsä aikana kykene havaitsemaan muutosta, sillä muutokset ovat useimmiten hitaita. Erityisesti väestönkasvun hidastuminen on ollut merkittävää 1970-luvun jälkeen ja viimeisten vuosikymmenten aikana väestönkasvu on hidastunut yhä kiihtyvään tahtiin. Väestönkasvun kehityskäyrä voidaan havaita alla olevasta kuvasta. Siitä voidaan myös havaita se, että jokaisen kriisin aikana väestönkasvu on hidastunut merkittävästi. Väestönkasvun hidastuminen ei kuitenkaan ole suoraan hidastanut Maapallon väkimäärän kasvua tai muutosta, sillä nykyään väestö ikääntyy kaikkialla Maailmassa nopeammin kuin aikaisemmin. Väestönkasvun lisäksi videolla käsiteltiin useita luonnonilmiöihin ja luonnon sekä ihmisen toimintaan liittyviä asioita. Pidin erityisesti videon aikana havainnollistetun monsuunisateiden (sekä muiden merkittävien sateiden) vaikutuksen Maapalloon, sillä sateiden perusteella muodostettu kartta muodosti ikään kuin sydämen sykkeen, joka kulkee ympäri maapalloa jatkuvasti.
Globalisaatiolla tarkoitetaan nykyään useiden erilaisten asioiden (esimerkiksi tiedon, ihmisten tai ympäristöuhkien) liikkuvuutta tai kasvavaa keskinäisriippuvuutta, jossa Maailman valtioiden rajat menettävät merkitystään. Yleisesti globalisaatiolla on viitattu talouteen ja rahoitusmarkkinoihin vapaan kaupan, markkinoiden säätelyn ja rajoitusten sekä ylikansallisten yhtiöiden vallan kasvulla. Kriisit ovat aina tuoneet muutoksia erityisesti globalisaatioon ja erityisesti 1990-luvun lamalla ja 2008 vuoden finanssikriisillä oli suuria vaikutuksia nykyiseen globalisaatiokehitykseen. Tälläkin hetkellä maailmalla leviävällä koronaviruspandemialla uskotaan olevan suuria vaikutuksia talouteen (sekä muihin sektoreihin) ja nähtäväksi jää, mihin suuntaan globalisaatio kehittyy tämän pandemian jälkeen. Nykyiset etätyöskentelymahdollisuudet sekä arvopohjan muutos ympäristöllisesti kestävään suuntaan voivat muuttaa erityisesti ihmisten matkustamista lisäten lähimatkojen suosiota. Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, miten maailman tila kehittyy pandemian aikana. Hyvin todennäköistä kuitenkin on se, ettei Maailma koskaan tule olemaan entisensä. Se voidaan nähdä myös entisistä kriiseistä, jotka aina ovat muokanneet talousjärjestelmiä sekä valtioiden ja yksittäisten ihmisten toimintaa.
Videoiden, artikkelien ja oman pohdiskelun jälkeen vuorossa oli jälleen perinteiseen tapaan keskustelua. Keskustelussa nousi erityisesti esiin globalisaation vaikutus omaan elämään. Useimmat olivat sitä mieltä, että he pystyvät elämään lähes ilman globalisaation edesauttamia hyödykkeitä, mutta poikkeuksia oli laajalti. Globalisaation vaikutuksia pohtiessa esiin nousivat erityisesti kehittyvien maiden nykyinen maksimaalinen hyödyntäminen, jossa joiden alueiden talousjärjestelmä voi koostua pelkästään yksittäisistä tuotteista (kuten vaikkapa banaanista ja kahvipavuista). Tällainen monokulttuuri altistaa valtiot suurille uhille, sillä sadon tuhoutuminen esimerkiksi tuholaisten takia voi syöstä paikallisen talouden pahaan tilanteeseen ja jättää paikalliset ihmiset käytännössä tyhjän päälle, vailla sosioekonomista turvaa. Myös internetin asema globalisaation edistäjänä tuotiin esiin useissa keskusteluissa, sillä nykyaikana internetin avulla voit päästä muutamassa minuutissa mihinpäin Maailmaa tahansa. Nykyaikaa kuvastaa myös hyvin Richard Baldwinin videossa esitetty seikka, jonka mukaan maailma kehittyi nopeammin vuosien 2015 ja 2017 välissä kuin vuodesta 1969 vuoteen 2015. Tämä kertoo siitä, että globalisaatiolla on vielä suuresti tehtävää ja myös omaa huomiotani herätti se, etteivät globalisaation vaikutukset ole yhtäläiset joka puolella maailmaa. Teknologiaan keskittyneillä, moderneilla yhteiskunnilla on valmius vastata nopeaan kehitykseen kun taas köyhemmät, vielä kehittyvät valtiot voivat jäädä kehityksen jalkoihin ainakin alkuvaiheessa.
Periodin aikana tehtävänämme oli tehdä esitelmä valitusta aiheesta, ja itse henkilökohtaisesti valitsin globalisaation ja ympäristön. Globalisaatiolla on useita ympäristöön vaikuttavia vaikutuksia, mutta erityisesti kulutuksen ja kaupan aiheuttamat saasteet ovat keskeisessä osassa. Päästöjä aiheuttavat ihmistoiminnan useat eri toiminnan osa-alueet teollisuudessa, kuljetuksessa, yms. Ihmistoiminnan vaikutus on lisääntynyt huomattavasti globalisaation myötä ja tämän vuoksi aiheen tutkiminen on erittäin keskeistä myös tulevaisuudessa. Erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ekosysteemeissä sekä niiden rakenteissa voivat aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöissä. Ilmastonmuutos voi myös hävittää joitakin herkkiä luonnonympäristöjä ja yhdessä muiden luonnon stressitekijöiden (kuten elinympäristöjen pirstoutumisen, metsäkadon, vieraslajien yms.) kanssa se voi aiheuttaa suuria muutoksia lajien välisessä toiminnassa. Globalisaatio voi toimia ilmastonmuutosta kiihdyttävänä toimena, sillä globalisaation aiheuttama globaali (vapaa)kauppa on lisännyt ihmisen sekä tavaroiden liikkuvuutta globaalisti eikä liikkuvuuden ennusteta yhtään vähenevän, pikemminkin päinvastoin. Globalisaatio siis epäsuorasti aiheuttaa ympäristöongelmia sekä luonnonympäristöjen saastumista, hajoamista sekä köyhtymistä.
Valitsin opponoitavaksi esitelmäksi Joonatan Lohen esitelmän, joka käsitteli samaa aihetta kuin omani. Mielestäni hän oli osannut hienosti tiivistää aiheen tiiviiseen ja informatiiviseen esitykseen, joka myös samalla oli visuaalisesti miellyttävä. Esitelmässä keskityttiin hienosti tuomaan esille niitä tekijöitä, millä tavoilla ympäristö hyötyy mutta myös kärsii globalisaatiosta. Globalisaation myötä liikkuvuus, tavaroiden/hyödykkeiden kulutus ja biodiversiteetin köyhtyminen on lisääntynyt. Toisaalta taas globalisaatio on lisännyt maailmanlaajuista yhteistyötä sekä jatkuvasti lisääntyvää ilmastotietoisuutta. Esitelmä oli kokonaisuudessaan mainio ja onnistunut, sillä se pystyi tuomaan ilmi keskeisimmät seikat mutta myös mielenkiintoisia seikkoja liittyen globalisaation vaikutuksiin ympäristössä.
Neljännen periodin lopuksi voin taas jälleen todeta, että olen saanut runsaasti uutta tietoa sekä uusia näkökulmia Maailman maantieteelliseen tarkasteluun. Erityisesti erilaiset kartat jäivät mieleeni varsin hyvin ja omalla tavallaan vaikuttavat varmasti omaan näkemykseeni Maailman tilasta.
kolmannen periodin jälkeen vuorossa oli seuraava aihe ja seuraava periodi, globalisaatio. Uskon, että myös tästä jaksosta tulee erittäin mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä. Periodin aluksi totuttuun tapaan perehdyimme aiheeseen itsenäisesti videoiden sekä tällä kertaa myös muutaman artikkelin avulla, joissa pyrittiin tuomaan globalisaatiota esiin useilla eri menetelmillä.
Eniten minua henkilökohtaisesti miellytti video, jossa Danny Dorling käsitteli erilaisia karttoja maailmasta. Videon aikana tuli useita mielenkiintoisia seikkoja, joista erityisesti maapallon väestön jakautuminen yön satelliittikuvien perusteella herätti erityisesti mielenkiintoni. Jo heti videon alussa katsoessani aloin miettimään nykyisen kaltaista kulutusyhteiskuntaa, jota mielestäni hyvin kuvastaa nykyisenkaltaiset suuret rahtilaivat, jotka kuljettavat tuhansia kontteja kerrallaan täynnä kulutustavaraa. Erityisesti viimeisten vuosikymmenien aikana maailma on ikään kuin kutistunut globalisaation myötä. Ihmiskunta ei kuitenkaan oman elämänsä aikana kykene havaitsemaan muutosta, sillä muutokset ovat useimmiten hitaita. Erityisesti väestönkasvun hidastuminen on ollut merkittävää 1970-luvun jälkeen ja viimeisten vuosikymmenten aikana väestönkasvu on hidastunut yhä kiihtyvään tahtiin. Väestönkasvun kehityskäyrä voidaan havaita alla olevasta kuvasta. Siitä voidaan myös havaita se, että jokaisen kriisin aikana väestönkasvu on hidastunut merkittävästi. Väestönkasvun hidastuminen ei kuitenkaan ole suoraan hidastanut Maapallon väkimäärän kasvua tai muutosta, sillä nykyään väestö ikääntyy kaikkialla Maailmassa nopeammin kuin aikaisemmin. Väestönkasvun lisäksi videolla käsiteltiin useita luonnonilmiöihin ja luonnon sekä ihmisen toimintaan liittyviä asioita. Pidin erityisesti videon aikana havainnollistetun monsuunisateiden (sekä muiden merkittävien sateiden) vaikutuksen Maapalloon, sillä sateiden perusteella muodostettu kartta muodosti ikään kuin sydämen sykkeen, joka kulkee ympäri maapalloa jatkuvasti.
 |
| Maailman väestönkasvun kehitys. Kuvankaappaus Danny Dorlingin videosta |
Globalisaatiolla tarkoitetaan nykyään useiden erilaisten asioiden (esimerkiksi tiedon, ihmisten tai ympäristöuhkien) liikkuvuutta tai kasvavaa keskinäisriippuvuutta, jossa Maailman valtioiden rajat menettävät merkitystään. Yleisesti globalisaatiolla on viitattu talouteen ja rahoitusmarkkinoihin vapaan kaupan, markkinoiden säätelyn ja rajoitusten sekä ylikansallisten yhtiöiden vallan kasvulla. Kriisit ovat aina tuoneet muutoksia erityisesti globalisaatioon ja erityisesti 1990-luvun lamalla ja 2008 vuoden finanssikriisillä oli suuria vaikutuksia nykyiseen globalisaatiokehitykseen. Tälläkin hetkellä maailmalla leviävällä koronaviruspandemialla uskotaan olevan suuria vaikutuksia talouteen (sekä muihin sektoreihin) ja nähtäväksi jää, mihin suuntaan globalisaatio kehittyy tämän pandemian jälkeen. Nykyiset etätyöskentelymahdollisuudet sekä arvopohjan muutos ympäristöllisesti kestävään suuntaan voivat muuttaa erityisesti ihmisten matkustamista lisäten lähimatkojen suosiota. Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, miten maailman tila kehittyy pandemian aikana. Hyvin todennäköistä kuitenkin on se, ettei Maailma koskaan tule olemaan entisensä. Se voidaan nähdä myös entisistä kriiseistä, jotka aina ovat muokanneet talousjärjestelmiä sekä valtioiden ja yksittäisten ihmisten toimintaa.
Videoiden, artikkelien ja oman pohdiskelun jälkeen vuorossa oli jälleen perinteiseen tapaan keskustelua. Keskustelussa nousi erityisesti esiin globalisaation vaikutus omaan elämään. Useimmat olivat sitä mieltä, että he pystyvät elämään lähes ilman globalisaation edesauttamia hyödykkeitä, mutta poikkeuksia oli laajalti. Globalisaation vaikutuksia pohtiessa esiin nousivat erityisesti kehittyvien maiden nykyinen maksimaalinen hyödyntäminen, jossa joiden alueiden talousjärjestelmä voi koostua pelkästään yksittäisistä tuotteista (kuten vaikkapa banaanista ja kahvipavuista). Tällainen monokulttuuri altistaa valtiot suurille uhille, sillä sadon tuhoutuminen esimerkiksi tuholaisten takia voi syöstä paikallisen talouden pahaan tilanteeseen ja jättää paikalliset ihmiset käytännössä tyhjän päälle, vailla sosioekonomista turvaa. Myös internetin asema globalisaation edistäjänä tuotiin esiin useissa keskusteluissa, sillä nykyaikana internetin avulla voit päästä muutamassa minuutissa mihinpäin Maailmaa tahansa. Nykyaikaa kuvastaa myös hyvin Richard Baldwinin videossa esitetty seikka, jonka mukaan maailma kehittyi nopeammin vuosien 2015 ja 2017 välissä kuin vuodesta 1969 vuoteen 2015. Tämä kertoo siitä, että globalisaatiolla on vielä suuresti tehtävää ja myös omaa huomiotani herätti se, etteivät globalisaation vaikutukset ole yhtäläiset joka puolella maailmaa. Teknologiaan keskittyneillä, moderneilla yhteiskunnilla on valmius vastata nopeaan kehitykseen kun taas köyhemmät, vielä kehittyvät valtiot voivat jäädä kehityksen jalkoihin ainakin alkuvaiheessa.
Periodin aikana tehtävänämme oli tehdä esitelmä valitusta aiheesta, ja itse henkilökohtaisesti valitsin globalisaation ja ympäristön. Globalisaatiolla on useita ympäristöön vaikuttavia vaikutuksia, mutta erityisesti kulutuksen ja kaupan aiheuttamat saasteet ovat keskeisessä osassa. Päästöjä aiheuttavat ihmistoiminnan useat eri toiminnan osa-alueet teollisuudessa, kuljetuksessa, yms. Ihmistoiminnan vaikutus on lisääntynyt huomattavasti globalisaation myötä ja tämän vuoksi aiheen tutkiminen on erittäin keskeistä myös tulevaisuudessa. Erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ekosysteemeissä sekä niiden rakenteissa voivat aiheuttaa valtavia muutoksia luonnonympäristöissä. Ilmastonmuutos voi myös hävittää joitakin herkkiä luonnonympäristöjä ja yhdessä muiden luonnon stressitekijöiden (kuten elinympäristöjen pirstoutumisen, metsäkadon, vieraslajien yms.) kanssa se voi aiheuttaa suuria muutoksia lajien välisessä toiminnassa. Globalisaatio voi toimia ilmastonmuutosta kiihdyttävänä toimena, sillä globalisaation aiheuttama globaali (vapaa)kauppa on lisännyt ihmisen sekä tavaroiden liikkuvuutta globaalisti eikä liikkuvuuden ennusteta yhtään vähenevän, pikemminkin päinvastoin. Globalisaatio siis epäsuorasti aiheuttaa ympäristöongelmia sekä luonnonympäristöjen saastumista, hajoamista sekä köyhtymistä.
Valitsin opponoitavaksi esitelmäksi Joonatan Lohen esitelmän, joka käsitteli samaa aihetta kuin omani. Mielestäni hän oli osannut hienosti tiivistää aiheen tiiviiseen ja informatiiviseen esitykseen, joka myös samalla oli visuaalisesti miellyttävä. Esitelmässä keskityttiin hienosti tuomaan esille niitä tekijöitä, millä tavoilla ympäristö hyötyy mutta myös kärsii globalisaatiosta. Globalisaation myötä liikkuvuus, tavaroiden/hyödykkeiden kulutus ja biodiversiteetin köyhtyminen on lisääntynyt. Toisaalta taas globalisaatio on lisännyt maailmanlaajuista yhteistyötä sekä jatkuvasti lisääntyvää ilmastotietoisuutta. Esitelmä oli kokonaisuudessaan mainio ja onnistunut, sillä se pystyi tuomaan ilmi keskeisimmät seikat mutta myös mielenkiintoisia seikkoja liittyen globalisaation vaikutuksiin ympäristössä.
Neljännen periodin lopuksi voin taas jälleen todeta, että olen saanut runsaasti uutta tietoa sekä uusia näkökulmia Maailman maantieteelliseen tarkasteluun. Erityisesti erilaiset kartat jäivät mieleeni varsin hyvin ja omalla tavallaan vaikuttavat varmasti omaan näkemykseeni Maailman tilasta.
Kommentit
Lähetä kommentti