2. Period: Population Growth
Tervehdys!
Rentouttavan (tai ei niin rentouttavan) hiihtoloman jälkeen, pääsimme aloittamaan toisen periodin hieman sekavissa merkeissä, sillä koronaviruksen nopea leviäminen Eurooppaan syöksi myös Suomen nopeasti kaaokseen. Onneksi tämä kurssi oli jo valmiina verkkopohjaisena, joten pääsimme jatkamaan täysin normaaliin tahtiin. Toisen periodimme aihe on väestönkasvu ja aloitimme varsinaisen työskentelyn aiheen kanssa, keskustelulla. Keskusteluun valmistauduimme katsomalla neljä erilaista videota, jotka käsittelivät väestönkasvua ja sen muutosta erilaisista näkökulmista. Videoiden ja muun materiaalin perusteella oli erittäin mielenkiintoista nähdä miten maapallon väestö on kasvanut ja kehittynyt viimeisten vuosisatojen sekä -kymmenten aikana ja miten se tulee kehittymään tulevaisuudessa. Eniten huomioni kiinnittyi väestönkasvun prosenttimäärän kehittymiseen. Noin viisikymmentä vuotta sitten väestönkasvu kasvoi kiihtyvästi ja saavutti noin 2,2% prosentuaalisen maksimin. Tämän jälkeen väestönkasvu alkoi hidastua ja nykyään maailman globaali väestö kasvaa enää noin 1,05% vuodessa. Väestönkasvun ennustetaan hidastuvan entisestään vuosisadan loppuun mennessä. Väestönkasvu hidastuu erityisesti väestön ikääntymisen sekä syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty väestökasvun prosentuaalinen kehittyminen 1900-luvulta seuraaviin vuosikymmeniin saakka.
Aiheeseen tutustumisen jälkeen siirryimme keskusteluun, jossa suurimmiksi aiheiksi nousivat maapallon sietokyky sekä sen kestävyys väestön lisääntyessä merkittävästi. Maapallon kestävyyttä haittaaviksi seikoiksi nousivat esimerkiksi kulutuksen kasvaminen ja tästä johtuva ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Keskustelua syntyi myös ihmispopulaation vaihtelusta sekä ihmisten jakaantumisesta globaalisti. Videoiden perusteella oli selvää, että ihmiskunnan globaali jakautuminen on muuttunut radikaalisti viimeisimmän vuosisadan aikana. Erityisesti Eurooppalaisen väestön prosentuaalinen väheneminen globaalissa näkökulmassa oli huomattavaa.
Keskustelun jälkeen siirryimme perehtymään aiheeseen itsenäisesti. Meidän piti valita aihe, jonka näkökulmasta lähdimme tarkastelemaan väestönkasvua. Aiheina olivat mm. syntyvyys, lapsikuolleisuus, uskonto, eliniänodote, koulutus jne. Itse valitsin Maapallon kantokyvyn ja lähdin tutkailemaan asiaa etsimällä tarvittavaa lähdemateriaalia erilaisista näkökulmista. Maapallon kantokyvyllä tarkoitetaan sitä määrää ihmisiä, jonka maapallo kykenee "sietämään". Kulutus, tuotanto, jätteet ja muut ihmisen toiminnot aiheuttavat luonnolle jatkuvaa rasitusta. Tällä rasituksella on tietynlainen yläraja, jonka ylityksen jälkeen seurauksena ovat erilaiset ympäristötuhot. Maapallon kantokykyä heikentää erityisesti väestökasvun ja jatkuvan kulutuksen kasvun aiheuttama paine. Kulutuksen yleistyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tavaroiden kulutukseen tarvitaan lisää raaka-aineita yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Kulutus myös lisää veden ja ruoan tuhlaamista, joka voi entisestään heikentää ihmisten elinoloja erityisesti kehittyvissä valtioissa. Jatkuva luonnonvarojen tuhlaaminen, ylikuluttaminen sekä ympäristön jatkuva turmeleminen voivat aiheuttaa sukupuuttoja, biodiversiteetin köyhtymistä sekä lokaalia tai jopa globaalia pulaa esimerkiksi vedestä ja ruoasta. Tulevaisuudessa Maapallon väkiluku tulee kasvamaan tällä vuosisadalla merkittävästi ja todennäköisemmin väkiluku ylittää 10 miljardin rajan. Mielestäni kaikista hätkähdyttävin fakta on se, että maailman väkiluku kasvaa joka sekunti arviolta 2,6 ihmisellä, joka tarkoittaa reilua 200 000 ihmistä päivässä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joka päivä Maailmassa on Oulun väestönluvun verran lisää ihmisiä. Ihmisiä, jotka tarvitsevat vettä, ruokaa, koulutusta, terveydenhuoltoa, energiaa ja niin edelleen. Pitkällä tähtäimellä Maapallon kantokyky ei voi mitenkään kestää jatkuvaa kasvua.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu nykyisiä globaaleja kriisejä ja pyritty kritisoimaan niiden hallintaa. Taiteilija haluaa herättää ajatuksia siitä, kuinka globaalisti väestönkasvun merkitys jää usein pieneksi tarkastellessa erilaisia kriisejä.
Esseen kirjoittamisen jälkeen pääsimme suoritimme vertaisarvioinnin, jolloin valitsin itselleni Selim Lohen esseen, jonka aiheena oli syntyvyys ja väestönkasvu. Mielestäni esseen aihe oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä syntyvyydestä ja erityisesti sen laskusta on puhuttu erittäin paljon viimeisten vuosien aikana. Syntyvyyden kasvu tai sen laskeminen vaikuttavat nopeasti yhteiskunnan ikärakenteeseen sekä huoltosuhteeseen. Väestönkasvu nojaa nykyään hyvin vahvasti syntyviin lapsiin, mutta toisaalta myös väestön vanhenemiseen mm. parantuneen terveydenhuollon ansiosta. Mielestäni Selim oli onnistuneesti sekä seikkaperäisesti tuonut esille syntyvyyteen vaikuttavat asiat. Pidin erityisesti toisen kappaleen selvityksestä, jossa kirjoittaja toi esiin mallinnuksen, jonka avulla selvitetään kuinka väestönkasvu vaihtelee vuosien myötä.
Toisen periodin päätyessä minulla on hyvin samantapaiset mietteet kuin ensimmäisen periodin lopussa. Mielestäni toinen periodi onnistui muuttamaan ajatusmaailmaani merkittävästi, sillä se sai minut ajattelemaan väestönkasvua myös muista näkökulmista. Aikaisemmin olen ajatellut väestönkasvua lähinnä ilmastollisesta, ns. katastrofiläheisestä, näkökulmasta, mutta nyt koen ajattelutapani kohdistuvan myös muihin tekijöihin (kuten väestönkasvun vaikutuksen kehitykseen ja maailmantalouteen jne.). Kurssi on jo tässä vaiheessa vaikuttanut maantieteelliseen ajatusmaailmaani ja näin ollen koen hyötyväni tästä ihan oikeasti.
Rentouttavan (tai ei niin rentouttavan) hiihtoloman jälkeen, pääsimme aloittamaan toisen periodin hieman sekavissa merkeissä, sillä koronaviruksen nopea leviäminen Eurooppaan syöksi myös Suomen nopeasti kaaokseen. Onneksi tämä kurssi oli jo valmiina verkkopohjaisena, joten pääsimme jatkamaan täysin normaaliin tahtiin. Toisen periodimme aihe on väestönkasvu ja aloitimme varsinaisen työskentelyn aiheen kanssa, keskustelulla. Keskusteluun valmistauduimme katsomalla neljä erilaista videota, jotka käsittelivät väestönkasvua ja sen muutosta erilaisista näkökulmista. Videoiden ja muun materiaalin perusteella oli erittäin mielenkiintoista nähdä miten maapallon väestö on kasvanut ja kehittynyt viimeisten vuosisatojen sekä -kymmenten aikana ja miten se tulee kehittymään tulevaisuudessa. Eniten huomioni kiinnittyi väestönkasvun prosenttimäärän kehittymiseen. Noin viisikymmentä vuotta sitten väestönkasvu kasvoi kiihtyvästi ja saavutti noin 2,2% prosentuaalisen maksimin. Tämän jälkeen väestönkasvu alkoi hidastua ja nykyään maailman globaali väestö kasvaa enää noin 1,05% vuodessa. Väestönkasvun ennustetaan hidastuvan entisestään vuosisadan loppuun mennessä. Väestönkasvu hidastuu erityisesti väestön ikääntymisen sekä syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty väestökasvun prosentuaalinen kehittyminen 1900-luvulta seuraaviin vuosikymmeniin saakka.
 |
| Maailman väestökasvun prosenttimäärä vuosien aikana |
Aiheeseen tutustumisen jälkeen siirryimme keskusteluun, jossa suurimmiksi aiheiksi nousivat maapallon sietokyky sekä sen kestävyys väestön lisääntyessä merkittävästi. Maapallon kestävyyttä haittaaviksi seikoiksi nousivat esimerkiksi kulutuksen kasvaminen ja tästä johtuva ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Keskustelua syntyi myös ihmispopulaation vaihtelusta sekä ihmisten jakaantumisesta globaalisti. Videoiden perusteella oli selvää, että ihmiskunnan globaali jakautuminen on muuttunut radikaalisti viimeisimmän vuosisadan aikana. Erityisesti Eurooppalaisen väestön prosentuaalinen väheneminen globaalissa näkökulmassa oli huomattavaa.
Keskustelun jälkeen siirryimme perehtymään aiheeseen itsenäisesti. Meidän piti valita aihe, jonka näkökulmasta lähdimme tarkastelemaan väestönkasvua. Aiheina olivat mm. syntyvyys, lapsikuolleisuus, uskonto, eliniänodote, koulutus jne. Itse valitsin Maapallon kantokyvyn ja lähdin tutkailemaan asiaa etsimällä tarvittavaa lähdemateriaalia erilaisista näkökulmista. Maapallon kantokyvyllä tarkoitetaan sitä määrää ihmisiä, jonka maapallo kykenee "sietämään". Kulutus, tuotanto, jätteet ja muut ihmisen toiminnot aiheuttavat luonnolle jatkuvaa rasitusta. Tällä rasituksella on tietynlainen yläraja, jonka ylityksen jälkeen seurauksena ovat erilaiset ympäristötuhot. Maapallon kantokykyä heikentää erityisesti väestökasvun ja jatkuvan kulutuksen kasvun aiheuttama paine. Kulutuksen yleistyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tavaroiden kulutukseen tarvitaan lisää raaka-aineita yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Kulutus myös lisää veden ja ruoan tuhlaamista, joka voi entisestään heikentää ihmisten elinoloja erityisesti kehittyvissä valtioissa. Jatkuva luonnonvarojen tuhlaaminen, ylikuluttaminen sekä ympäristön jatkuva turmeleminen voivat aiheuttaa sukupuuttoja, biodiversiteetin köyhtymistä sekä lokaalia tai jopa globaalia pulaa esimerkiksi vedestä ja ruoasta. Tulevaisuudessa Maapallon väkiluku tulee kasvamaan tällä vuosisadalla merkittävästi ja todennäköisemmin väkiluku ylittää 10 miljardin rajan. Mielestäni kaikista hätkähdyttävin fakta on se, että maailman väkiluku kasvaa joka sekunti arviolta 2,6 ihmisellä, joka tarkoittaa reilua 200 000 ihmistä päivässä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että joka päivä Maailmassa on Oulun väestönluvun verran lisää ihmisiä. Ihmisiä, jotka tarvitsevat vettä, ruokaa, koulutusta, terveydenhuoltoa, energiaa ja niin edelleen. Pitkällä tähtäimellä Maapallon kantokyky ei voi mitenkään kestää jatkuvaa kasvua.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu nykyisiä globaaleja kriisejä ja pyritty kritisoimaan niiden hallintaa. Taiteilija haluaa herättää ajatuksia siitä, kuinka globaalisti väestönkasvun merkitys jää usein pieneksi tarkastellessa erilaisia kriisejä.
 |
| Taiteilijan näkemys nykyisestä Maailman tilasta (Lähde: https://bdcaecology.wordpress.com/carrying-capacity-cartoon/) |
Esseen kirjoittamisen jälkeen pääsimme suoritimme vertaisarvioinnin, jolloin valitsin itselleni Selim Lohen esseen, jonka aiheena oli syntyvyys ja väestönkasvu. Mielestäni esseen aihe oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä syntyvyydestä ja erityisesti sen laskusta on puhuttu erittäin paljon viimeisten vuosien aikana. Syntyvyyden kasvu tai sen laskeminen vaikuttavat nopeasti yhteiskunnan ikärakenteeseen sekä huoltosuhteeseen. Väestönkasvu nojaa nykyään hyvin vahvasti syntyviin lapsiin, mutta toisaalta myös väestön vanhenemiseen mm. parantuneen terveydenhuollon ansiosta. Mielestäni Selim oli onnistuneesti sekä seikkaperäisesti tuonut esille syntyvyyteen vaikuttavat asiat. Pidin erityisesti toisen kappaleen selvityksestä, jossa kirjoittaja toi esiin mallinnuksen, jonka avulla selvitetään kuinka väestönkasvu vaihtelee vuosien myötä.
Toisen periodin päätyessä minulla on hyvin samantapaiset mietteet kuin ensimmäisen periodin lopussa. Mielestäni toinen periodi onnistui muuttamaan ajatusmaailmaani merkittävästi, sillä se sai minut ajattelemaan väestönkasvua myös muista näkökulmista. Aikaisemmin olen ajatellut väestönkasvua lähinnä ilmastollisesta, ns. katastrofiläheisestä, näkökulmasta, mutta nyt koen ajattelutapani kohdistuvan myös muihin tekijöihin (kuten väestönkasvun vaikutuksen kehitykseen ja maailmantalouteen jne.). Kurssi on jo tässä vaiheessa vaikuttanut maantieteelliseen ajatusmaailmaani ja näin ollen koen hyötyväni tästä ihan oikeasti.
Kommentit
Lähetä kommentti